Ensimmäinen kosketus flippediin

Pidin edellisessä jaksossa lukiossa kemian peruskurssin, jossa oli  tarkoitus tutustua käänteisen opetuksen menetelmään ja itsearviointiin. Olen mukana tässä KUUMA-kuntien hankkeessa, jossa on tarkoitus pilotoida käänteistä opetusmenetelmää. Menetelmän ajatus on mielestäni erinomainen, mikäli se toimii. Tässä blogitekstissäni kerron kokeilustani ja niistä ajatuksista, joita se minulle toi. Opin kokeilusta paljon ja sain uusia ideoita.

Olen pitänyt kurssia (KE1 Elinympäristön kemia, lukion kaikille yhteinen kurssi) monta kertaa ja käytössämme on aina ollut Reaktio-oppikirja. Koulussamme on myöskin käytössä Fronter-oppimisympäristö, joka ei kuitenkaan ole oppilaille vielä kovin tuttu (kurssin opiskelijat ovat pääsääntöisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoita). Suunnittelin kurssin siten, että etenisimme asioita oppikirjan osoittamassa järjestyksessä ja käyttäisimme keksimiäni tehtäviä sekä oppikirjan tehtäviä. Kurssin alussa esittelin opiskelijoille käänteisen opetusmetodin ja selitin miten arviointi tapahtuisi. Painotin, että arviointia varten keräisin merkintöjä tehdyistä tehtävistä, joita on tarkoitus tehdä tunnilla. Kotitehtävänä olisi tutustua aiheisiin videoiden avulla. Tässä vaiheessa minulla ei vielä ollut itse tekemiä videoita vaan ohjeistin opiskelijoita katsomaan netistä vaapana olevia mainioita opetusvideoita. Kurssilla tehtiin myös kokeellisia töitä sekä pienimuotoisia tiedonhakutehtäviä ja esseen kirjoittamista. Kaikki tehtävät palautettiin sähköisesti Fronteriin, jossa minulla oli mahdollisuus niitä kommentoida.

Kurssin itsearvioinnista sain idean Pekka Peuralta hänen blogikirjoituksestaan. Sain lisäinfoa hänen kokeilustaan ja sain nähdä hänen suunnittelemansa itsearviointiomakkeen, joka oli myös tehty Fronterin testityökalulla. Sen pohjalta suunnittelin oman lomakkeeni, mutta lisäsin siihen koetyyppisiä kysymyksiä. (En ihan uskaltanut kokonaan ilman koetta lähteä kurssia näin ensimmäistä kertaa arvioimaan.)

Kokonaisuudessaan kurssista kertyi siis aika iso Excel-taulukollinen tietoa opiskelijoiden tekemisistä. Tämän perusteella (painotin kuitenkin sähköisen kokeen vastauksia) annoin kurssilaisille arvosanan.

Mikä meni hyvin?

Kokonaisuudessaan kokeilu oli oikein innostava. Oppilaat olivat aktiivisia tunneilla ja tekivät yhteistyössä tehtäviä. Minulla oli enemmän aikaa auttaa tehtävissä ja ehdimme joidenkin oppilaiden kanssa tekemään sellaisia töitä, joita ei yleensä kurssilla ehdi. Opiskelijat arvioivat itseään mielestäni aika realistisesti ja vain joissain tapauksissa minun arviointini oli pari numeroa heidän arviointia alempi. Pidin siitä, että olin suunnitellut sen sähköisen kokeen loppuun, koska näiden vastausten valossa oli helpompi arvioida opiskelijoiden osaamistasoa. Tarkka sisällysluettelo ja aikataulu kurssille oli myös tärkeä ja onnistunut.

Mitä teen ensi kerralla toisin?

Vaikka kurssilla olikin aikataulu, niin ensi kerralla lisään aikatauluun vielä tarkemmin tehtävien palautuspäivämäärät ja katson, että niistä pidetään kiinni. Tuntitehtävien palautusaikataulu on tärkeä, ettei kaikki tehtävien tarkistukset kasaudu kurssin loppuun ja opiskelu tapahtuisi selkeämmin kurssin aikana tasaisesti eikä loppua kohti painottuen. Joku systeemi on myös kehitettävä automaattiseen tehtävien rekisteröintiin, taulukkoon niiden näpyttäminen oli aika työlästä, vaikka sen näpyttelyn jälkeen kyllä taulukosta sai tietoa ulos helposti. Tällä kurssilla vaivasi myös laitteiden puute. Kaikilla oppilailla ei ollut mahdollisuutta katsella linkittämiäni videoita etukäteen, mutta ne, jotka olivat niitä katsoneet, sanoivat niistä olleen hyötyä. Ensi kurssilla saan kaikille opiskelijoille iPadit käyttöön!
Kaikkein tärkeintä on kurssin ensimmäinen tunti. Silloin on tarkasti selitettävä mitä kurssilla tapahtuu, miten odotan oppilaiden toimivan, mistä he löytävät tietoa ja miten saavat apua TVT-ongelmissa.

Mikä osuus tässä oli käänteistä opetusta?

 Kaikilla opiskelijoilla ei ollut mahdollisuutta käyttää tietokonetta tai tabletlaitetta koko kurssin ajan. Tosin osa opiskelijoista käytti sujuvasti kurssin aikana älypuhelinta opiskeluun. Joidenkin oppilaiden TVT-taidot olivat puutteelliset, mikä näkyi esimerkiksi siinä, että pyydettyjä tehtäviä (videoita, esseitä, kuvia) ei saatu palautettua kurssin alustalle (Fronteriin). Käänteistä tässä menetelmässä oli ehkä eniten oma ajatukseni ja suhtautumiseni kurssiin ja sen aikana tehtäviin tehtäviin. Tuntuu, että saimme enemmän aikaan ja yhteistyö opiskelijoiden välillä kasvoi. Ensi jaksossa opetan saman kurssin uudestaan, mutta nyt koululla on tarjota kaikille iPadit käyttöön kurssin ajaksi. Olen myös itse nyt ehtinyt tekemään joitain videoita, joita pystyn käyttämään vapaiden netissä olevien videoiden lisäksi.

Pilotti alkoi Dream Broker esittelyllä

Tiistaina Nurmijärven kunnantalolle kokoontui innokas joukko pilottiopettajia. Meille esiteltiin pilottia yleisesti sekä flipped classroom ideaa. Onko sinulle koskaan käynyt niin, että olet mielestäsi pitänyt oikein hyvän ja elävän esityksen tunnin aiheesta ja sen päätteeksi antanut mielenkiintoisia kotitehtäviä oppikirjasta, mutta kun seuraavan kerran oppilaat tulevat tunnille ensimmäinen lause on: "Ope hei, mä en osannu tehdä niitä kotitehtäviä ollenkaan! Voidaanko käydä kaikki läpi?" Minulle on ja sitten tunnin aika loppuu kesken...

Pilottiin osallistuvat opettajat osallistuivat Dream Broker esittelyyn

Flipped classroom -ideassa tämä prosessi käännetään nurin. Oppilaat katsovat tunnin aiheesta tehdyn esityksen, jonka pohjalta tehdään tehtäviä tunnilla. Näin tehtäville jää tunnilla enemmän aikaa ja opettaja on vapaana auttamaan ja ohjaamaan. Tunnilla ehtii ehkä enemmän tehdä projektitöiden tyyppisiä tehtäviä ja tutkimustehtäviä sekä vaikeampia tehtäviä, jos perustehtäviä on tehty kotona videoiden avulla. Videoita on valmiina netissä ja opettaja voi tehdä niitä myös itse. 

Videoilla voidaan näyttää esimerkkisuorituksia esimerkiksi käsityön tai kemian tunnilla. Itse ajattelin kokeilla ensi jaksossa ideaa erilaisilla lukion kemian kursseilla. Oppilaat voivat vaikka koota tislauslaiteiston tekemäni videon avulla tai tehdä oman videon, jossa selittävät kurssikavereilleen laitteiston toimintaa.

Aloitustilaisuudessa meille esiteltiin Dream Broker -ohjelmaa, jolla on mahdollista itse tuottaa videoita sekä jakaa niitä erilaisten kanavien kautta. Ohjelma tarjoaa kolme erilaista tapaa tuottaa videota:

1. Webbikameralla voidaan tallentaa esim. ruudun edessä puhuvaa henkilöä. Näin voidaan tuottaa vaikka keskusteluja kielten tunneille.
2. Kameralla voidaan myös tallentaa tietokoneen kuvaruutua. Näin voidaan tehdä esimerkiksi ohjeistusta Helmi (tai Wilma) -ohjelman käyttöön.
3. Alustalle voidaan myös tuoda muilla laitteilla tuotettuja videoita ja kuvia sekä muokata niitä. 

Ja sitten vaan kokeilemaan! Ideoidaan yhdessä!

Käänteisen opetuksen ja oppimisen pilotti alkaa!

Kuuma TVT -hankkeessa käynnistämme Flipped classroom -pilotin, johon osallistuu 4-8 lukiota ja 6-12 perusopetuksen koulua. Koulut valikoituvat pilottiin toukokuun 2013 aikana siten, että saamme muodostettua mahdollisimman monipuolisen ja alueellisesti tasa-arvoisen ryhmän. Pilottiryhmän opettajat saavat yhden lähi- ja yhden etäkoulutuksen käytössämme olevaan ohjelmistoon.

Dream Brokerin ohjelmistotyökalun avulla muodostamme pilottiin osallistuville opettajille ja oppilaille verkkokanavia, joissa he voivat jakaa lyhyitä oppituokiovideoita joko suljetusti tai julkisesti oppilailleen, toisille opettajille omassa koulussa, omassa kunnassa tai Kuuma-kuntien alueella. Julkaisemme myös kanavan, jossa oppimisvideot voidaan jakaa julkisesti koko maassa. Tämän pilotin aikana luomme oppimisvideoiden pilvikirjaston, joka sisältää video-oppituokioita ja taito- ja taideaineiden mallisuoritusvideoita. Pilvikirjaston käyttäminen paitsi palvelee oppimista, myös kehittää oppilaiden tarkkaa havainnointia, keskittyvää kuuntelua ja informaatiolukutaitoa. Pilotin aikana toteutetaan mm. oppilaiden oppimisvideokilpailu.

Pilottiin lähtevät opettajat on nyt löydetty ja pilotti voi alkaa! Tämä blogi toimii ideoiden ja vinkkien jakamisalustana pilottiin osallistuvien jäsenien kesken. Blogi on kuitenkin vapaasti katsottavissa ja löydettävissä netissä, jolloin muutkin kuin pilotissa mukana olevat kiinnostuneet voivat sitä seurata.

Vastuuhenkilöt:
Harri Luttinen, harri.luttinen(at)nurmijarvi.fi, 040-3174635
Elina Rautapää, elina.rautapaa(at)kirkkonummi.fi